Tiiina Malinen, Haluan pikemminkin hipaista, lähestyä ja ympäröidä, kuin määritellä eksaktisti, muotoilla, väittää... Maalaus ei ole vain silmälle, vaan kehollisuudelle; painolle, kosketukselle, lihasmuistille. Täsmällisiä sanoja vailla on mahdollista hetkeksi sulautua ajattomaan ja paikattomaan; tilaan, jossa oliot ovat vasta lähestymässä merkittymistään tai purkautumassa siitä; jo haurastuneina tai vasta hahmottumassa. Materiaali on aihe, väri on aihe, kosketus on aihe. Merkitysten pysymättömyys muistuttaa alitajuisen tavasta toimia. Maalauson hahmo, joka syntyy näiden tekijöiden järjestymisestä orgaaniseksi ja aistittavaksi kokonaisuudeksi. Maalausteni "lapsenomaisuus" tulee tavastani ihmetellä;
riisua pois kaikki tietäminen ja valmiisiin kuva-ajatuksiin perustuva,
sekä etsiä itselleniuutena ilmenevää, välitöntä
värisuhdetta teoksen ja tekijän aistillisessa
Tuomo Saali, Maalaaminen on parhaimillaan syvän rauhallinen olotila, jossa mieli ja toiminta muodostavat ehjän kokonaisuuden, silloin värien levitys tapahtuu höyhenen kevyesti, ennen kuin ehtii edes ajatella - kuin automaattisesti. Istun työhuoneellani ja mietin: Tapahtuuko se tänään, mistä sen tietäisin!? Odotan aivan kuinjotain merkkiä, kannattaako edes aloittaa... aloitan lähes aina pelkällä tahdonvoimalla. Levitän väriä nyt täysin eritavalla kuin aikaisemmin, värien järjestys ja sekoituksetkin ovat erilaisia.Pieni välähdys maalauksen ideaksi riittää; se ei saa olla liian valmiiksi pureskeltu.Väri on tärkeä, mutta tärkeämpää on kosketus, se millä tavalla siirrän sen kankaalle. Olen valmis aloittamaan: Ajatuksena tavoittaa kuvan suuri kokonaisuus rohkeasti ja selkeästi - jotta ymmärtäisin enemmän. !.12.2004 Taidemaalari Tuomo Saali
|
|
