30 tammikuu 2013 - 24 helmikuu 2013
Where The Spirits Tread
Näyttelyssä on sarja värikylläisiä ja valovoimaisia abstrakteja maalauksia, joissa on vahva ekspressiivinen ote. Nautinnollinen siveltimen käyttö ja monikerroksellinen työstäminen ovat näiden töiden keskeisiä ominaisuuksia.
Teokset voidaan nähdä kuvina, joissa on vihjeitä tilasta, maisemasta ja luonnon yksityiskohdista, ne antavat paljon tilaa tulkinnalle. Tekemisen vaiheet näkyvät välillä selvästi, mikä kertoo maalauksen prosessin tärkeydestä. Lähtökohtanani on maalatessa liikkua tuntemattomilla alueilla etsien jatkuvasti uutta ilmaisua.
Teosten nimet rakentavat teemaa, joka viittaa rinnakkaiseen todellisuuteen. Ihminen vaeltaa arjessa ja unelmissa, ruumiissa ja hengessä, tilasta ja ajasta tuonpuoleiseen. Tummuus ja valoisuus väreilevät maalauksissa ja virittävät niihin mystistä tarinallisuutta.
Jani Rättyä on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Piirustuskoulusta, ja suorittaa kuvataiteen maisterin tutkintoa Kuvataideakatemiassa.
Piirtämisen filosofiaa
Ympyrää ympyrän viereen, viivaa viivan viereen. Mekaanisen toiston myötä mieli vapautuu ja keskittyy vain kynän liikkeeseen, unohtaa ympäristön eikä pyri täydellisyyteen. Käsi jatkaa työtänsä, viiva ryhtyy elämään omaa elämäänsä. Suora viiva kääntyy, taipuu tiedostamattomasti omille reitilleen. Pikkuhiljaa viivojen joukosta syntyy kokonaisuus, jota silmä ja mieli edelleen järjestävät ja luokittelevat itselleen tuttuihin olomuotoihin. Tiedostamaton mieli etsii tasapainoa, kaaokseen järjestystä ja rytmiä, paikalleen pysähtyneeseen työhön liikettä ja elämää. Nämä valinnat näkyvät muotojen kohtaamisina, sulautumisina ja rajautumisina.
Piirtämiseni filosofiaa määrittelevät käsitteet sattuma, epätäydellisyys ja arjen estetiikka. Piirtämiseni on hyväksymistä. Sen myöntämistä, että kaikki muuntuu tilassa ja ajassa. Se on irtautumista opituista asenteista ja vaatimuksista, jotka tukeutuvat tiettyyn tulkintaan täydellisyydestä. Teosten sisältö on henkilökohtaisessa kokemuksessa, kaiken muuttuvuudessa ja suhteellisuudessa.
Outi Aho (s. 1965, kuvataiteilija, asuu Lempäälässä, työskentelee Tampereella). Koulutukseltaan hän on taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta. Teoksia on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 2002 lähtien.
Tila 3: Anu Kirkinen ja Silja Merikallio
Kupari- ja sekatekniikkateoksia
”Tässä näyttelyssä olen halunnut käsitellä teosten välistä vuorovaikutusta kuvan ja materian kautta sekä omien teosten suhdetta tilassa oleviin Silja Merikallion veistoksiin.
Töideni lähtökohtana on usein muoto ja väri. Minua on myös aina kiehtonut metallin taipuminen haluttuun muotoon. Olenkin käyttänyt pyöreää muotoa varioiden sitä sekä kaksi- että kolmiulotteisesti. Piirrosten muunnokset tapahtuvat pääsääntöisesti muodon, värien ja viivojen myötä. Metallin työstämisessä olen halunnut myös pohtia teoksen käyttöfunktiota suhteessa kokoon ja esineen tarkoituksenmukaisuuteen.
Materiaalina olen käyttänyt erilaisia pinnoitettuja kuparilevyjä sekä vanhoja metalligrafiikkalaattoja. Piirroksissa olen käyttänyt mm. öljypastilliliituja, puuvärejä, tussia. ”
Olen on tamperelainen taidekäsityöläinen / koruseppä. Tällä hetkellä olen keskittynyt uusien materiaalien yhdistelyyn ja tutkimaan visuaalista ilmaisua materiaalien kautta.
Olen myös Pirkanmaan muotoilu - ja taideteollisuusyhdistys Modus ry:n aktiivinen jäsen. Toimin tällä hetkellä projektipäällikkönä yhdistyksen valtakunnallisessa Kattaillen - näyttelyssä, joka on esillä keväällä 2013 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Näyttely nostaa esille kotimaassa suunniteltuja ja valmistettuja kattausesineitä.
http://anukirkinen.blogspot.fi/
Keraamisia veistoksia
Esittelen näyttelyssä keraamisia Mamočka - ja Helmi -veistoksia. Mamočkat lainaavat ilmettään kansansatujen, maatuskoiden, ikonien ja vaivaisukkojen maailmasta. Helmi -veistosten abstrakteissa muodoissa korostuu voimakas horisontaalisuus.
Veistokset kertovat ajasta ja ajattomuudesta, vuorovaikutuksesta sekä arvokkaiden asioiden suojelemisesta. Pelkistetyt muodot, saven karkea pintarakenne ja kultaus muodostavat kiinnostavia vastakohtia jättäen tilaa myös katsojan mielikuvitukselle.
Silja Merikallio on valmistunut keraamikoksi Kuopion Muotoiluakatemiasta. Hän työskentelee ja asuu Tampereella.
GALLERIA KATKO:
Videoteos Planet of Sexes
Planet of sexes on mitä suurimmalla todennäköisyydellä maailman ensimmäinen lähes cinemascope-leveyttä oleva kaitafilmille tehty sci-fi -elokuva. Kuvasuhde on 2,66:1, eli se on ns. kasiscope mini-max.Tarinassa odottamaton rakkaus odottaa yksinäistä USAn avaruusvoimien lentäjää naissotureiden, kastraatiorobottien ja lisko-olentojen planeetalla. Tapahtumaympäristöt vaihtuvat mustasta avaruudesta aavikkoplaneetan pinnalle ja maanalaisiin linnakkeiseen hämmentävällä nopeudella. Laajat intergalaktiset näyt limittyvät tiukkoihin erikoislähikuviin näyttelijöiden kasvoista.
In English:
Planet of sexes is probably the first movie in the world to be filmed in almost-Cinemascope on 8mm film. The aspect ratio is 2.66:1, i.e. kasiscope mini-max. An unexpected love awaits a lonely US Air Force pilot on the planet of female warriors, castration robots and lizard creatures. The action switches from the blackness of space to the surface of the desert planet and into fortresses under its surface with blinding. Sweeping intergalactic vistas are interlaced with tight close ups of the actors’ faces.
http://katkogalleria.tumblr.com/
Lisätiedustelut:
Mika Honkalinna
”Korppi” 30.1. - 31.5.2024
Korppikuvat ovat poimintoja tekeillä olevasta korppikirja-projektista. Esillä olevat kuvat ovat osa kirjahankkeeseen liittyvää laajempaa, myöhemmin valmistuvaa näyttelykokonaisuutta.
Ensimmäiset korppikuvani otin 70-luvun lopulla, ja siitä lähtien korppi on kulkenut mukanani kaikissa tekemisissäni tiiviimmin kuin mikään muu metsälainen. Minulle korppi edustaa luonnossa olevaa näkymätöntä ja selittämätöntä, eräänlaista omimmakseni kokemaa hengen tuntoa, jota lukemattomat korppikohtaamiset ja niiden elämän seuraamiseen vuosien varrella käytetyt laskemattomat tunnit vahvistavat. Musta lintu on mielenkiintoinen ja arvoituksellinen siivekäs!
Tulevassa kirjassa aiheen käsittelyssä yhdistyvät valokuvan ja tekstin voimin oma korppisuhteeni ja korpin rooli eräänlaisena sielunlintuna, mutta myös tuon älykkään linnun sosiaalisuus, pariuskollisuus ja myyttisyys. Korpilla on ollut merkittävä rooli monien kansojen ja ihmisyhteisöjen uskomuksissa ja legendoissa kautta historian ympäri maailmaa, eikä sitä ei ole yleensä pidetty lähimainkaan niin synkkänä hahmona kuin vaikkapa Suomessa historiallisena ja kristillisenä aikana. Korppi on useissa yhteyksissä ollut oppaan ja näkijän roolissa, ja joissain tapauksissa sillä on ollut totemieläimen, heimon kantaisän asema. Korppiin liittyy monia, edelleen tunnettuja uskomuksia myös täällä meillä pohjois-eurooppalaisten kansojen keskuudessa.
Mika Honkalinna (s.1964) on kymenlaaksolainen vapaa luonnonvalokuvaaja-