Kristina Isaksson: maalauksia; Liisa Harju: maalauksia; Galleria Katko: so happy / so sad 6.11. – 1.12.2013

6 marraskuu 2013 - 1 joulukuu 2013

Tila 1 & 2

Kristina IsakssonKesäyön uni

IHANA LUONTO – maalauksia

Lähtökohtana maalauksilleni on todellisuuden havannointi, luonto ja maisema ympärilläni. Minua ei kiinnosta paikan dokumentaatio, vaan tuntemusten ja muistojen kautta koettu kerroksellinen maailmankuva.

Kerään aineistoa luonnoksiin kiertäen maastoa kynän ja paperin tai kameran kanssa. Maalaukset syntyvät myöhemmin ateljeessa kun elän uudellen tuntemukset, jotka välittyvät luonnosten kautta.   Niihin kerääntyy hahmoja ja symbooleja alitajunnan tuomana, niin takaumia lapsuudesta kuin myös  karkailevia  ajatuksenjuoksuja.

Maalaan hetkessä, vimmalla kerros kerrokselta. Olen visualisti etsin mielenkiintoisia pintoja, väriyhdistelmiä, onnistuneita sattumia ja yhdistän ne rohkeasti vahvoihin viivavetoihin. Päämääräna on tehdä maalaus jonka eteen voi pysähtyä ja unohtaa hetkeksi maailman hälinä.

Ihana luonto -maalauskokonaisuus esittää ajatuksia luonnosta ja meidän näkemyksistämme siitä.

Kristina Isaksson on Turun seudulla asuva ja työskentelevä taidemaalari, jonka teoksia on mm Valtion kokoelmissa, Tampereen nykytaiteen museossa, Turun taidemuseossa, Wäinö Aaltosen museossa sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.

http://www.kristinaisaksson.fi/

 

Tila 3

Liisa HarjuMatkalla II

Kuvaan henkilöitä, joita kohtasin Berliinin turkkilaislähtöisten asuttamissa lähiöissä. Kuvamateriaalina käytän lisäksi internetistä löytämieni naisten kuvia, joista muokkaan työskennellessäni haluamani näköisiä kuitenkin yksityisyyden huomioon ottaen. Maalausteni naiset voisivat kuitenkin yhtä lailla asua täman päivän Suomessa ja Lapissa, jossa itse asun. Koen heidän vaatetuksensa liikkeen ja sen maalaamisen ennen kaikkea esteettisenä elämyksenä. Lapsuusaikanani Pohjois-Suomen maaseudulla iäkkäämmät naiset eivät lähteneet kylille asioimaan ilman päähuivia, joten vapaana hulmuavien hiusten peittäminen ei herättänyt eikä herätä kummastusta.

Teemaan liittyy lisäksi siirtolaisuus – vieraalla maalla oleminen ja asuminen. Ihmisyyden kokeminen suhteessa elinympäristöön. Olen omakohtaisesti kokenut pitkäaikaisen työperäisen siirtolaisuuden muuttaessani laajan muuttoaallon mukana 1960-luvun lopulla Pohjois-Suomesta Etelä-Ruotsiin, ja sen myötä kokenut toiseuden ja irrallisuuden tunteen suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, mistä johtuen aistin vahvasti Berliinin siirtolaislähiöiden tunnelman. Työstin jokaisella siveltimenvedolla omaa mennyttä siirtolaisuuttani ja ulkopuolisuuttani – kantaväestöön kuulumisen kaipuuta.

Olen jokseenkin varma, että siirtolaisena oleminen jättää pysyvän irrallisuuden leiman ja tuntemuksen sen läpikäyneeseen. Kokemusta voidaan mielestäni jossain määrin verrata jo julkisuudessa esiintuotuihin suomalaisten sotalasten kokemuksiin. Ruotsinsuomalaisten ääni ei ole kuulunut Suomeen, sillä vieraalla maalla he ovat poissa silmistä ja poissa mielistä. Ruotsissa he ovat hukkuneet muun väestön monimuotoisuuteen. Voidaan tietenkin kysyä, onko heitä tarpeen erotella kansanryhmänä. Tosin aivan viime aikoina eri taidemuodot ovat käsitelleet aihetta ja tuoneet sitä julkiseen keskusteluun.

Omalta siirtolaisajaltani muistan varsinkin naishenkilöt, joita tapasin lapsineen ainoastaan pyykkituvissa ja ruokakaupoissa – en niinkään työpaikoilla. Saksassa kohtaamani turkkilaisnaiset palauttivat mieleeni kokemukseni siirtolaisuudesta.

http://www.gallerianapa.fi/taiteilija/39

 

Galleria Katko:Katko

Yhteisnäyttely – so happy / so sad

Sofi Häkkinen, Emmi Kallio, Ilai Elias Lehto, Sanni Weckman ja  Liisa Tarleena Öhman.

Teoksissa tartutaan ohikiitäviin tilanteisiin ja pysähtyneisiin tunnetiloihin. Toiston ja hidastuksen keinoin hetket puretaan, ja samalla paljastuu vastakkaisten tunteiden jatkuva vuoropuhelu.

Ilo ja suru, keveys ja raskaus, valo ja pimeys, elämänilo ja uupumus ovat alati läsnä.

Näyttelyn taiteilijat ovat kuvataiteen opiskelijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta.

http://katkogalleria.tumblr.com/